Liirum laarum

Loma, loma, loma… Kerrankin yliopistossa saa pitää ihan virallista hiihtolomaa. Viime vuonna meillä ei opiskelu eronnut hiihtoloman aikaan mitenkään muista viikoista, mutta tänä vuonna taitavat opettajatkin haluta pitää lomaa kun ainoa hiihtoloman tunti on vasta huomenna, perjantaina matikan merkeissä. Huippu homma! Näin loman aikana on saanut hyvin kirjoiteltua rästissä olevat tehtävät pois alta ja viimeisteltyä jotain vanhoja tehtäviä. Tämän viikon jälkeen uskonkin olevani täysin aikataulussa kaikkien tehtävien ja kurssien suhteen, joten ensi maanantaina on sitten toivottavasti vähän kevyempi fiilis lähteä puurtamaan kohti kevättä ja viimeisiä koulujutttuja!

Loman ansiosta pääsin pitkästä aikaa viime viikonloppuna moikkaamaan äitiä ja isiä, kun minulla oli mahdollisuus jäädä muutamaksi päiväksi kotiin lauantain Topo-pelin jälkeen. Lauantai iltana jännättiin viimeisiä UMK alkukarsintoja ja syötiin herkullisia sisäfilepihvejä. Sunnuntaina vietettiin isin myöhäisiä 50-vuotis synttäreitä kakkukahvien muodossa ja käytiin äidin kanssa katsomassa, mitäs muutakaan kuin vähän koripalloa. Maanataina ehdin piipahtaa mummin ja ukin luona, käydä vaihtamassa mummilta saamani kalevala sormuksen oikean kokoiseen ja jumppailla vanhalla tutulla kuntosalilla. Tiistai aamuna olikin sitten aika suunnata nokka takaisin kohti Jyväskylää ja Äänekoskea. Ikäväkseni alku viikko onkin täällä Keski-Suomessa sitten mennyt, mites muutenkaan kuin sairastaessa.. Nyt aletaan onneksi olla jo voiton puolella, joten eiköhän tämä taas tästä.

Nyt kun koulu ei "häiritse" on ollut aikaa keksittyä siihen tärkeimpään, eli koripalloon! Hah :D Viime viikkojen tärkeistä peleistä on saldona tähän mennessä yksi tappio ja kaksi voittoa. Sarja johtajaa Catzia vastaan tuli pari viikkoa sitten tappio, mutta sitä ei onneksi ehtinyt kauaa harmitella kun jo seuraavana päivänä vastaan asettuivat Pelikarhut, joista hoidimme voiton kotiin tiukkojakin tiukempien vaiheiden jälkeen. Viime viikonloppuna oli vuorossa taas tärkeä peli Topoa vastaan, oikeastaan voisi sanoa että ehkä jopa tähän astisesti tärkein. Itse ainakin jännitin peliä jo muutamaa päivää aiemmin, mutta onneksi jännitys ei näkynyt joukkueellamme kentän puolella vaan hoidimme homman helposti kotiin. Tällä kertaa Topo kaatui jo 20 pisteen erolla. Hyvä me!
Tällä viikolla en ole vielä päässyt treenaamaan, mutta kova on into päästä taas kentille ja ajatukset onkin jo siirretty kohti ensi viikonlopun tuplakierrosta. Lauantaina vastaan marssii Pyrintö ja sunnuntaina Honka. Aiemmista vastakkaisista peleistä meillä on saldona kaksi voittoa molempia vastaan, mutta helpolla ne eivät ole kaikki tulleet. Uskon kuitenkin, että mikäli pidämme pään kasassa ja pelin hyvänä, pitäisi meidän hoitaa homma kotiin myös tällä kertaa. Mielenkiintoinen viikonloppu siis edessä!

Äitikin on ilmoittanut tulevansa jännäämään viikonlopun pelejä paikan päälle, joten minun ei ilokseni tarvitse viettää tätäkään viikonloppua yksin. Odotan viikonlopulta hyvää äidin kokkaamaan ruokaa, täyttä jääkaappia, koripallospekulointia, vanhojen korispelien katselua telkkarista ja juoruamista. Täydellistä äiti-tytär aikaa meidän tapaammen! Vessa täytyy kyllä siivota ja lattiat imuroida vielä ennen kuin äiti ehtii tänne. Sen verran olen äidin vierailuista oppinut että kannattaa siivota ennen niitä jos haluaa itse päästä helpommalla :D

Oma koti kullan kallis

Olen asunut tässä samassa asunnossa, Jyväskylässä jo vajaa parin vuoden ajan. Asunto on muotoutunut omakseni pikku hiljaa ja nyt alkaa vihdoin tuntumaan, että tämä on minun kotini enkä kaipaa tänne enää kauheasti mitään uutta. Viimeisimpänä silaukseni keittiööni ilmestyi uusi ruokailuryhmä, joka kruunasi kokonaisuuden.

Asuntoni on kaksio. Se koostuu eteisestä, avoimesta keittiöstä ja olohuoneesta, erillisestä makuuhuoneesta, isosta kylppäristä, saunasta ja isosta parvekkeesta. Ikkunat ovat isot ja juuri siihen suuntaan, että aurinko paistaa silloin kun sattuu näillä leveysasteilla paistamaan sisään koko päivän ajan. Rakastuin asuntoon ensisilmäyksellä kun pari vuotta sitten kesällä ajoimme äidin kanssa talon pihaan. Sisään astuessani olin aivan varma, että tämä on täydellinen koti minulle ja edelleen kahden vuoden jälkeenkin olen täysin, jos en jopa enemmän samaa mieltä. Opiskelujen loppuessa tulee varmasti vaikeuksia luopua tästä asunnosta.

Ovesta sisään astuttaessa saavutaan eteiseen, joka ei ole koolla pilattu, mutta ihan sopiva yksin asuvalle opiskleijalle. Yksi kaappi riittää mainiosti minun takeilleni ja kenkäteline mahtuu juuri sopivatsi pitkulaisen mallisen käytävän reunustalle.

Eteisen jälkeen aukeaa edessä olohuone, joka jatkuu avoimena keittiöön. Ehdottomasti oma lempi huoneeni! Kaksi isoa ikkunaa jakautuvat tasasesti koko pitkälle seinälle ja lamppuja ei muutoin kuin iltaisin ja talviaikaan juurikaan tarvita. En ole mikään ammattisisustaja, mutta olen silti hyvin tyytyväinen siihen minkä näköiseksi olen onnistunut olohuone-keittiö yhdistelmän sisustamaan. Yhteisenä värityksenä toimii musta, valkoinen ja harmaa, punaisten yksityiskohtien tuodessa vähän piristystä. Sohva jakaa pitkän ja avoimen tilan kahtia, niin että molemmille puolille jää sopivasti tilaa eikä tila tunnu liian hallimaiselta. 

Tässä vaiheessa olisi varmaan myös aiheellista varoittaa sellaisia ihmisiä lukemasta eteenpäin, jotka vihaavat sisustuksessa tai muutenkin tekstiileissä erilaisia quoteja ja kirjoituksia. Minun kodistani niitä nimittäin löytyy enemmän kuin lääkäri määrää. Löytyy niin kliseiset perussanonnat, kuin hiukan persoonallisemmatkin sanoitukset. Itse nimittäin rakastan tällaisia yksityiskohtia sisustuksessa, olivat ne sitten kuinka noloja tai mainstreameja tahansa. :)

Keittiö on kokenut isoimmat muutoksen viime aikoina, kun vanha ja hutera ruokailuryhmä vaihtui kertaheitolla uuteen. Keittön pääväritys on hillityn valkoinen, mutta uusi tumma pöytä tuoleineen tuo mielestäni kivan kontrastin muuten ehkä turhankin siistien ja sairaalamaisten vaaleiden keittiötekstiilien rinnalle. Keittiö ei ole mikään super iso, mutta kätevän muotinen mikä mahdollistaakin tilaa sekä työskentelylle, että neljän hengen ruokapöydälle. Astianpesukonekin löytyy, mikä on iso iso iso plussa laiskalle tiskaajalle.

Jääkaapinovi on minun oma muistitauluni, jonne voi tylsyyden iskiessä runoilla ja kiireen iskiessä kiinnitellä tärkeimpiä muistilappuja.

Viimeisenä huoneena kodistani löytyy, mikäs muukaan kuin makuuhuone. Seinät ovat valkoiset ja huonekorkeus aika korkea, minkä vuoksi ikuiseksi ongelmaksi on muotoutunut kaikuminen. Huone on suhteellisen iso, eli sängyn ympäri mahtuu leveästikin kävelemään, mutta ei kuitenkaan niin iso että sinne muita huonekaluja sängyn, yöpöydän ja naulakon lisäksi mahtuisi. Kivoja verhoja en ole makkariin vielä löytänyt, joten pienellä kapalla ja "hyttysverhoilla" mennään edelleen mikä ei toki auta millään tapaa kaikumisongelmaan. Onneksi makuuhuoneessa ei tule vietettyä aikaa nukkumista enempää, joten sinällään mitään kiirettä verhoille sun muille ei ole. Minun lisäkseni makuuhuoneessa asuvat kaikki ihanat ja pehmoiset unikaverini Vikke, Kaapo, Elvis, Osmo, Kuutti, Nyymi ja Agnes, jotka täyttävät hyvin Shawnin paikkaa aina kun emme pääse nukkumaan yhdessä.

Siinä olisikin sitten pieni kurkkaus minun kotiini. Esittelystä jäivät puuttumaan kylpyhuone ja parveke, sillä niissä ei mielestäni ole juurikaan esiteltävää. Kylpyhuone on ihan perinteinen kylppäri, harmaine lattialaattoineen ja valkoisine kaakeleineen. Parveke taas ei ole oikein esittely kunnossa, sillä näin talviaikaan se toimii enimmäkseen varastona.. :D
Toivottavasti tykkäsitte asunnosta yhtä paljon kuin minä, tai vaikka ette olisi tykänneetkään niin sekin on ihan sallittua. Maku asioista ei voi kiistellä ja onhan tämä asunto minun eikä kenenkään muun koti! :)

Kurkkaus kuulumisiin

Vapaa viikonloppua vietellessä tulee mietittyä miten kivaa olisi kun jokainen viikonloppu olisi vapaa ja voisi aina vapaasti suunnitella uutta tekemistä. Silti samalla odotan jo kuin kuuta nousevaa ensi viikonlopun koripallon täyteistä tuplakierrosta Catzia ja Pelikarhuja vastaan.. Voisiko tästä vetää päätöksen että minun päässäni vapaa viikonloppu vs. tuplaviikonloppu kamppailun saattaisi jopa viedä tuo tupla? No, ainakin tällä hetkellä kun koris kulkee on tuplaviikonloppu enemmän kuin odotettu koitos :)

Todellakin viikon päästä päästään pitkästä aikaa haastamaan sekä sarjakärkeä ja meidän perässämme roikkuvaa sarja kolmosta. Takana meillä on nyt seitsemän pelin voittoputki ja vaihtoehtonahan ei ole kuin sen kasvattaminen yhdeksään! Viikko sitten kaatuivat myös tuplaviikonloppuna Hyvinkää ja Vimpeli, joten samoilla otteilla kohti varsinkin sitä viimeisenkin päänahan saalistusta. Catz kun on ainoa joukkue jota emme ole onnistuneet tänä vuonna voittamaan.. Vielä!

Koulussa meillä on meneillää enemmän kursseja ja tehtäviä kuin vähään aikaan, mutta en silti tulle oloani kovin stressaantuneeksi. Nyt minulla on meneillää kuviksen, matikan, integraation, äikän ja musiikin luokaopen opintoihin liittyvät ainekurssit, työyhteisön ja työssäoppimisen tutkimuskurssi, matematiikan oppimisvaikeuksien kurssi, kirjoituskurssi sekä huomenna alkava erityispedagogiikan kurssi.. Kaikissa näissä on vielä suhteellisen paljon hommaa.

Äikässä pitää pitää oppimispäiväkirjaa jokaisesta tunnista, toteuttaa toimintapäivä ekaluokalle ja tehdä jokaiseen demoon liittyviä kotitehtäviä. Kuviksessa pidetään blogia ja työstetään joka demo ainakin kaksi omaa kuviksentyötä. Matikassa lasketaa kotitehtäviä aivan kuin koulussa konsanaan, suunnitellaan opetustuokio ja uusia opetustapoja valitsemaansa matikan teemaan liittyen, sekä tentitään lopuksi oheismateriaaleja. Musiikissa käydään tällä hetkellä kaksi tuntia viikossa pianotunneilla, tavoitteena osata kevään lopulla soittaa alakoulun musiikin materiaalit läpi, sekä myöhemmin keväällä aletaan käydä läpi myös teoriaa. Ja integraatio kurssissa työstetään myös kahta toimintapäivä nelos-vitos luokkalaisille teemalla suvaitsevaisuus. Kirjoituskurssilla täytyy kirjoitella neljä tekstiä valitsemistaan tekstilajeista ja pitää oppimispäiväkirjaa työskentelystä sekä lukea ja hyödyntää valitsemiinsa tekstilajeihin liittyvää kirjallisuutta. Matematiikan oppimisvaikuksien kurssin tehtävistä olen vielä vähän pihalla mutta jonkin näköinen tehtävä siinäkin oli ja tutkimus kurssissa teemme ryhmässä seminaarityötä otsikolla "Miten vastavalmistuneiden ja pidempään työssä olleiden opettajien ammattitaitoa pystyisi hyödyntämään työssä oppimisessa?", tai jotain sinne päin.. :D Huh huh..

Yhtenä kirjoituskurssin tekstinä taiteilin omia jääkaappimagneetti runoja

Kuviksen tunnin tuotoksia tehtävästä, jossa piti piirtää ihmisiä mallista..  Melkein kuin Picasson töitä! :)

Tästä kaikesta huolimatta olen hyvillä mielin, sillä olen onnistunut ottamaan itseäni niskasta kiinni ja tekemään jokaisen kurssin hommia tasaisesti ja aikataulussa jotta kaikko homma ei jää viimeisiin iltoihin. Tälläkin hetkellä ainoa virallinen rästissä oleva tehtävä on viime viikkoisem kuvistunnon blogikirjoitus ja kirjoituskirssin tekstien viimeistely ja palautus. Kaikki muut hommat on hoidettu. Hyvä minä!

Reilu viikko sitten julkaisemani teksti keräsi paljon kommentteja ja tykkäyksiä, ja haluankin kiittää teitä kaikkia ihanista positiivisista viesteistä ! :) Kirjoitin tekstiä hyvän aikaa ja mietin pitkään haluanko edes julkaista sitä, vai puranko siihen vain ajatuksiani ihan itseäni varten. Kuitenkin luetettuani tekstin Shawnilla ja saatuani häneltä rohkaisun julkaista tekstin päätin pistää sen teidän kaikkien luettavaksi ja onneksi pistin. Niin paljon ihania kommentteja siihen liittyen sain :) Kiitos!

Tällä hetkellä köröttelen Bc Nokian bussissa kohti Järvenpäätä kannustamaan Shawnin ja muun joukkueen voittoon vieraspelissä JKS:ää vastaan. Olen saanut viettää tätä ruhtinaalista vapaa viikonloppua jo perjantaista lähtien Nokialla ja vasta tiistaina olisi tarkoitus suunnata takaisin Keski-Suomeen. Olemme koripallon ohella ehtineet käydä tuplatreffeillä kebabin äärellä, uimassa Edenissä, kuuntelemassa lasten ja nuorten urheiluseminaaria, katsomassa futsalia, viettämässä rentoa iltaa Nokian paikallisessa mehujen ja tietovisan merkeissä (josta muuten tuli voitto!!). Ainiin katsottiinhan me eilen Suomen euroviisukarsintoja ja tänään hetki naisten koristakin telkkarista.

Rentouttavaa ja/tai touhuntäyteistä sunnuntaita teille kaikille! :)