Fitness makupaloja

Kuten viime kirjoituksessa jo kerroin osallistuin viime lauantaina IFBB:n yksipäiväiselle fitnessleirille, joka järjestettiin Vierumäellä. Päivään kuului useampi tunti luentoja treenistä, ravinnosta, dopingista ja fitnessurheilusta yleensä, poseeraus- ja kävelyharjoitus, sekä perinteinen kuntosalitreeni eri lihasryhmille.

Aamupäivän luennot olivat ADT:n luentoa lukuunottamatta todella mielenkiintoisia, sillä oikeanlaisesta treenistä ja ravinnosta on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on puhujaakin ja oli silmiä avaavaa kuulla millä tavalla fitnessammattilaiset ko. asiat mieltävät. Omat ajatukseni ja uskomukseni menivät melko hyvin yksi yhteen myös luennoijien sanomaan, mutta paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa mitä en ole aiemmin kuullut tai tullut ajatelleeksi nousi myös esiin. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, että tutkimusten mukaan stressi ja aktiivinen juokseminen estää lihasten kasvua. Doping-luentokin oli todella hyvä, mutta koska itse olen urheillut kilpaa jo useamman vuoden ADT:n testauksen alaisena olevissa sarjoissa ovat dopingasiat hyvin tiedossa eikä mitään uutta ja ihmeellistä luennolta juuri irronnut. Onneksi kertaus on opintojen äiti ja nyt tietää ainakin tupla varmuudella, että Duact on dopingaineeksi luokiteltava piriste mikäli sitä ei osaa käyttää oikein.

Proteiinijuomien vihaajan kaapista löytyy nyt, leirin innoittamana myös fitnessherkkuja.. ;)

Näin ne makumieltymykset muuttuu! Tän hetken parhaat herkut, järjestyksessä alhaalta ylös :)

Luentojen jälkeen käytiin haukkaamassa Vierun herkkulounas naamaan. Ja vaikka fitnesleirillä oltiinkin ei ruokana ollut maustamatonta kanaa, riisiä ja riisikakkuja, vaan pasta bolognesea, katkarapu ceasar -salaattia ja muikku/silakka/"pikkukala" patukoita (joihin en kyllä itse koskenut :D) sekä jälkiruuaksi marjakiisseliä. Ihan perinteistä, normaalia ruokaa siis!

Vatsa täynnä olikin sitten mukava aloittaa leirin ns. fyysinen osuus poseeraus- ja kävelytreenien muodossa. Itselle fitnessmaailma on ollut arkipäivää pienestä tytöstä lähtien, mutta näin lähelle lajia en ole itse koskaan päässyt, että olisi pitänyt muutoin kuin olohuoneen peilin edessä harjoitella poseerauksia tai esiintymistä lavalla. Nyt oli kuitenkin pakko raahata itsensä peilin ja muiden leiriläisten eteen pröystäilemään ja levittelemään lihaksia parhaansa mukaan. Onneksi en ollut matkassa ihan untuvikkona, vaan asennot oli hiottu isin opeilla niin hyvää kuntoon kuin tässä vaiheessa on mahdollista, joten saatoin olla ihan tyytyväinen itseeni enkä varmasti erotunut porukasta sen ihmeellisemmin kuin kukaan muukaan. Kävelyt menivät omalla painollaan, sillä onhan noissa fitness-kisoissa tullut käytyä katsojan roolissa useamman kerrankin ja näkemästään osaa onneksi ottaa oppia. Kun poseeraukset ja kävelyt oli saatu kunnialla suoritettua käytiin lopuksi vielä salilla nostamassa vähän rautaa ammattilaisten opeilla.

Päivä oli todella antoisa ja kuten viimeksi vihjasin innostus tätä uutta ja ihmeellistä lajia kohtaan vain jatkoi kasvuaan leirin myötä. En itse perusta negatiivisista väitteistä fitnesstä kohtaan ja uskonkin, että samanlaista kritiikkiä voisi esittää monia muitakin lajeja kohti, mutta koska juuri nyt fitness on niin suuressa media hypetyksessä niin tottakai se saa osakseen myös paljon kuraa. Kuraa se on onneksi monessa muussakin lajissa, joten who cares mitä mieltä naapurin Pirkko on sinun harrastuksestasi, elämäntavastasi, pukeutumisestasi tai ruokavaliostasi.
Minulla itselläni kulkee vielä onneksi tuo koripallo elämäntapana tällä hetkellä ja finess tulee sulavasti omalla painollaan siinä rinnalla, joten uteliaille kyselijöille voin pahan paikan tullen vakuutella harrastavani koripalloa enkä fitnestä, mikä tappaa negatiiviset kommentit aika nopeasti ;)

Fitness-kilpailija Eveliina Tistelgren antoi hyviä vinkkejä tulevaisuutta ajatellen

Fitneksen täyteisen viikonlopun jälkeen olikin mukava kääntää aivot taas koulu moodiin ja muistuttaa itseään kaikista tekemättömistä oppimistehtävistä, ryhmätöistä, tenteistä ja itsereflektoinneista. Tänään alkoi lukujärjestyksellisesti joululoma ja suurin osa hommista onkin saatu pakettiin aikataulun mukaisesti tähän päivään mennessä. Onneksi pari itsenäistä tehtävää olen aikatauluttanut tekeväni vasta ensi viikolla, jonka vietän vielä täällä pohjoisessa treenaillen ja odotellen vuoden viimeistä korispeliä 19.12., joten ihan puhki ei tällä viikolla onneksi tarvinnut itseään vetää. Maanantaina saatiin alta pois harjoittelun loppuseminaari ja viimeiset ryhmätyöt valmistuivat kuin valmistuivatkin eilen. Treenejä on ehditty vetää niin koriksessa kuin salilla, ruokaa tehdä ja nukkuakin jossain välissä. Viime yönä esimerkiksi huiman 2,5 tunnin verran, mutta nukkuminen onkin ihan yliarvostettua… Miten se meni, että stressissä eivät lihakset kasva..? :D