Every day, every hour, turn the pain into power

Viimeisten neljän päivän sisään on mahtunut reilu 300 sivua lukemista, 3 tenttiä, 3 omaa peliä ja yhdet treenit, 2 pikkusten peliä ja yhdet treenit sekä uimista, syömistä ja Apulantaa Peurungassa. Nukuttua on tullut viimeisen kolmen yön aikana yhteensä ehkä reilu 10 tuntia, joten voitte varmasti kuvitella fiilikset näiden päivien aikana.

Viime perjantaina herätessäni olin aivan varma etten tule selviämään hengissä seuraavista päivistä, mutta tässä sitä vielä kirjoitellaan, joten toisin taisi käydä. Pitihän sitä kuitenkin vähintään kerran näiden päivien aikana menettää hermonsa kun eilen illalla meinasin saada täydellisen hermoromahduksen englanninkielisen tenttiaineiston kanssa. Mitään en ymmärtänyt ja niin Shawn kuin äitikin saivat puhelimen välityksellä kuunnella vuodatukseni. Oli muuten hyvin ironista, että tämä katastrofaalinen teksti koski lukivaikeutta ja juuri tämän tekstin parissa eräs lukivaikeuksinen meinasi menettää hermonsa kun tekstiä vain oli liian vaikea ymmärtää..

Viime viikot ovat menneet muutenkin yhdessä sumussa niinkuin viime kirjoituksessa jo kerroinkin. Tekemistä on ollut aivan liikaa vaikka puoliakaan kaikista tehtävästä en ole edes tehnyt. Koulujutut olen kuitenkin hoitanut tunnollisen opiskelija tavoin ajoissa ja parhaani mukaan, mutta esimerkiksi imurointi ja astioiden pesu ovat tupanneet olemaan ne asiat jotka on hyvällä omalla tunnolla voinut aina jättää "huomiseen".
Tänään tenttien ja pikkutyttöjen treenien jälkeen päätin kuitenkin ensin palkita itseni viime päivien ja viikkojen uurastuksesta ja sen jälkeen ottaa itsenäni niskasta kiinni ja ryhdistäytyä kodinhengettärenä. Ensiksi kävin ostamassa itselleni 30 senttisen tonnikalasubin, asetuin sohvan nurkkaan syömään sen, pistin Millerit leffan pyörimään ja vain olin, melkein kehden tunnin verran. Tämän jälkeen nousiin reippaana tyttönä sohvalta, laitoin likaiset astia koneesee, laitoin koneen pyörimään, otin rätin käteen ja pyyhin kaikki keittiön tasot puhtaiksi, heitin panttipullot kassiin pois pöydiltä lojumasta, viikkasin vaatteet kaappiin, tyhjensin jo viikkoja lattialla lojuneet puolityhjät matkakassit, pesin vessan, järjestelin pinnien, ponnareiden, korujen ja meikkien sekamelskan kylppärinpöydältä, vaihdoin lakanat ja vein välissä petivaatteet muutamaksi tunniksi tuulettumaan, maksoin pöydälle kerääntyneet laskut ja siivosin ylimääräiset roskat ja paperit pois kaikilta asuntoni pöydiltä pyörimästä.
Elämä taitaa alkaa voittaa taas viime viikkojen masentelun jälkeen ja normaali, iloinen ja pirtsakka Noora nostaa taas päätään. Äitikin on tulossa kylään ensi viikonloppuna, joten jos se ei herättele viimeistäkin osaa minusta syysmasennuksen kourista niin ei sitten mikään :)

Unikaveritkin laitettiin järjestykseen

Ainiin ja pitihän sekin vielä mainita että viime viikonlopun kiireen keskellä ehdin myös avata koripallourani naisten keskisen alueen 2.divarissa sekä tämän kauden virallisen valmentajauran minityttöjen alueturnauksen merkeissä. Lauantai aamuna suunnattiin jo aikaisin Äänekoskelle Honsun minityttöjen kanssa haastamaan Oulun ja Äänekosken joukkueita. Tytöt pelasivat hienosti ja saavuttivat molemmista otteluista tiukat voitot. Tämän jälkeen olikin minun vuoroni astua kentän rajojen sisäpuolelle kun joukkueemme kohtasi korisliigassa, kotikentällä Turun riennon. Koripallo oli kivaa, pelattiin joukueena ja itsekin sain heitettyä pallon korirenkaan läpi useammankin kerran. Tuloksena noin kolmenkymmenen pisteen voitto, itselle 12pistettä ja 5levypalloa sekä kassillinen tsempparipalkinto homejuustoja taas jääkaappia täyttämään.
Sunnuntaina olikin sitten se jännempi päivä, aivan uudenlaisten pelien merkeissä. Naisten 2 joukkue kaipasi apupelaajia, joten pääsin auttamaan heitä kahteen peliin Oulua ja Kuopiota vastaan. Myös näistä molemmista peleistä saavutettiin hienot 1 ja 30 pisteen voitot, joten ne täydensivät loistavasti lauantaina aloitetun voitokkaan korisviikonlopun.

Eli siis loppu hyvin kaikki hyvin. Kaikille kolmelle tenttipaperille tuli kirjoitettua ainakin jotain, jopa yksi lottorivi erääseen monivalintapaperiin ;), kaikista viime peleistä, niin omista kuin pikkutyttöjenkin tuli voitto ja Apulannankin musiikki tuli tutuksi ihan live-konsertin muodossa. Tämän lisäksi päästiin taas vähän touhuamaan joukkueena, syömään hyvää ruokaa (ja tietysti Huiman piikkiin, mikä miellyttää opiskelijan lompakkoa), laskemaan vesiliukumäkiä, oppimaan itsestä ja omasta paineidensietokyvystä lisää ensi kertoja ajatellen sekä tietysti tärkeimpänä ollaan selvitty hengissä ja jopa lähes täysissä järjissä kaiken tämän syksyisen kaameuden läpi tähän päivään asti. Nyt ei ole kuin suunta ylöspäin ja katse kohti jo muutaman viikon päässä siintävää joululomaa! <3

Näissä "yksinkertaisissa" lauseissa on kiteytettynä koko viime viikkojen opiskelu, EI MITÄÄN HAJUA MISTÄÄN!